"Ogelin odeka ei muistuta Nevadaa" (Gasellit)

Aina on Gasellien toinen studioalbumi, mikä on julkaistu Monsp Recordsin kautta vuonna 2013. Gaselleissa vaikuttaa Hätä-Miikka, Thube Hefner, Päkä ja Musajusa (kuka näitä artistinimiä keksii?), levyllä käy vierailemassa Paperi T, Tohtori Käärme ja Eevil Stöö.

Levyn vahvuudeksi nousee Musajusan käsialaa olevat biitit ja Thube Hefner. Hän on ainut jonka flow ja verset iskee, Hätä-Miikan ja vielä vähemmän Päkän flow tehoaa itseeni. Lyyrinen puoli ei myöskään oikein nappaa, jos biitit eivät olisi tuota luokkaa tuskinpa tulisi levyä kuunneltua yhtään. Hätiksen laulussa ei ole mitään vikaa, mutta kun hän laulaa reilusti yli puolet kertseistä se alkaa hieman kyllästyttämään.

Milläköhän perusteella räppibändeissä valitaan missä järjestyksessä artistit vetävät säkeensä? Puolilla levyn biiseistä järjestys on Thube, Hätis ja Päkä, myöskin Ruger Hauerit vetävät lähes aina Pyhimys, Tommishock ja Paperi T. Rugerin kohdalla ilmeisesti jättävät parhaan viimeiseksi, Gaselleista en osaa sanoa.

Teinijäte nousee parhaaksi biisiksi mikä on ehkä Paperi T:n ansiota. Biisi on myös aikalailla ainoa jossa otetaan hieman kantaa, niinkuin nimi jo kertoo jätkät ottavat kantaa nykynuorison asemaan tässä maailmassa. “Maailmalle sokee, haluun kiksit nyt kaikki muu on boree” (Paperi T, Teinijäte). Mitä enemmän tätä kuuntelee sitä enemmän Päkän verse huvittaa, siinä missä muut ottaa kantaa hieman hienovaraisemmin Päkä päättää räjäyttää pankin ja voisin kuvitella monen nuoren yhtyvän hänen sanomaan. “En kuulemma selviäisi sodista, ei paljoa paina mun ikea kodissa mis kiitän luojaa uudest ipodista” (Päkä, Teinijäte).

Levy on ollut tehokuuntelussa viimeisen viikon aikana ja Mohombi-biisi on ainut mitä en voi sietää ollenkaan. Biitti ei kuulosta hyvältä alkuunkaan, Päkän huutokertsi on lähinnä ärsyttävä eikä edes Eevil Stöön vierailu pelasta. Aina kun se on alkanut soimaan, on vaan yksinkertaisesti ollut pakko vaihtaa biisiä.

Millennium menee jo kategorialtaan klubiränkytyksen puolelle, mistä en niinkään itse perusta mutta jostain kumman syystä biisi on yksi levyn parhaimpia. Tsekatkaapa myöskin musavideo, missä jätkät esittelee mahtavia tanssi taitojaan! Huomatkaa myöskin siisti ysärivaatetus.

Ylösnousemus kertoo eron jälkeisesti hetkistä, kun viimein päästään takaisin jaloilleen. “Kunnon ränni voisko joku egoo hivellä, mull on bändi kutsu mua artistinimellä” (Thube Hefner, Ylösnousemus). Biisissä on hyvin koukuttava huukki, joka jää varmasti soimaan viikoksi päähän. Siinä kuullaan Thuben laulua mikä on mukavaa vaihtelua. Tämä myöskin nousee yhdeksi levyn parhaimmaksi tekeleeksi.

Heimo biisi kuvastaa hyvin suomalaisten miesten hieman kiusallista tunteiden osoittamista. Bromance! “Ei se vaadi verivaloja, jengimerkkei, kerhotaloja, vaan pienii eleit, hiljaa mutistuja sanoja” (Thube Hefner, Heimo). Jos selailet Gasellit-keskusteluita netin ihmeellisessä maailmassa voit olla varma että törmäät “homo”-leimaukseen enemmän kuin usein. Mitäpä jos annetaan jätkien kuulua juuri siihen heimoon mihin itse haluavat ja vain nautitaan heidän musiikistaan.



Olin myöskin Aina-levyn levyjulkkareissa viime vuoden  marraskuussa Virgin Oilissa, ilmeisesti olivat hyvät bileet kun ei ole pahemmin muistikuvaa tuolta illalta. Ainoa mieleen jäänyt hetki on Paperi T:n yllätysvisiitti.