"Musiikki kuljettaa ku koko elämän sille antaa" (Cheek)

Heti alkuun on mainittava, että ei en kuuntele Cheekiä mutta en myöskään itseäni luokittelisi Cheek-vihaajiin, sillä jokaisella on oikeus ilmaista itseään juuri haluamallaan tavalla. Sattumalta somen kautta huomasin mieheltä tulleen uuden biisin ja päätin antaa hänelle mahdollisuuden. Ensimmäisen 45 sekunnin aikana yllätyin suuresti sillä sehän kuullosti iha hyvältä, kukapa olisi arvannut että Cheek osaa laulaa en minä ainakaan. Mutta heti kun hän alkaa laulamaan enemmän tunteella ja korottaa ääntään, ai että korva parkani, se ei vain yksinkertaisesti kuullosta hyvältä ja laulutaidotkin tuntuvat katoavan taivaan tuuliin.

Plussaa että ei tällä kertaa räpätä hyvästä fiiliksestä ja miten kaikki on jeejee, mutta eipä tuo tarjoa mitään uutta pöydällä. Tosin kappale saa itseni hieman hämilleen, kertsissä lauletaan että pitää vaan uskaltaa mennä vaikka pelottaa juu tämä tuli harvinaisen selväksi. Mutta sitten ei ollakkaan varmoja haluaako toinen osapuoli enää, täh? Kuulostaa aivan kun hän haluaisi viedä parisuhteensa uudelle levelillä, mutta ei ole varma onko toinen samoilla aaltopituuksilla. Verseet käsittelee häntä itseään, Tom Fordin kenkiä ja kuinka sitä on noustu voittajaksi.

“Suljen silmät, kuvittelen et lennän
Mun täytyy luottaa, ja antaa vaan mennä
Vaikka en tiedä, haluatko sä enää
Mut jos sä tahdot, niin kauan tää elää”
(Cheek, Äärirajoille)